Ei kyllä paljoa naurata!

25.1.2024

Aloitin tällä viikolla unihoitosarjan, josta olen ollut monella tavalla mielissään. Ensinnäkin se on syventänyt omaa osaamistani univaikeuksien hoitamisessa, mutta se on myös osa mun omaa uniprosessia. Ja lisäksi tunnen sydämen asiaksi tukea ja auttaa univaikeuksien kanssa kamppailevia.

Mulla on itellä takana massiiviset univaikeudet noin 7 vuoden takaa, jolloin nukuin useamman kuukauden 3-4 tuntia yössä. Hermosto oli ihan kierroksilla ja minä ihan pihalla, että mitä sille pitäisi tehdä. Yin-joogasin keskellä yötä, kun uni loppui. Pelastus mulle oli kuitenkin silloin tärinä. Yhtäkkiä muistui mieleen TRE-menetelmä, jota joskus monta vuotta aiemmin olin kokeillut, mutta siirtänyt sivuun sen epämiellyttävyyden vuoksi. Tärinä auttoi minut yöllä rentoutumaan. 

Sen jälkeen olen nukkunut miten milloinkin, voin sanoa etten yleensä hirveen loistavasti. Jossakin vaiheessa käsittelin uneen liittyviä tunteita ja uskomuksia sekä panostin illan hermoston rauhoittamiseen, ja se toi mulle levolliset yöunet. Tunsin kutsumuksen luoda unihoitosarjan ja samalla huomasin, että tällä hetkellä oma arvostukseni omaa yöunta kohtaan ei ole ihan 10/10. Olen venyttänyt mulle toimivia raameja sen suhteen, että miten nukun hyvin ajatuksella ”no mä kuitenkin tiiän mitä tehdä, jos nukun pitempään huonosti”. Siitä huolimatta menin liian usein, liian myöhään nukkumaan enkä rauhoitellut herkkää hermostoani sen kummemmin. Olen heräillyt aamuyöstä jo pitempään, mutta huiskauttanut vaan kättä, että no ei se mitään – jaksan kuitenkin. No, nyt kun unihoitosarjaa suunnittelin, mun arvostus unta kohtaan on noussut uudelleen. Haluan suoda itselleni levollisen ja syvän levon yöaikaan.

Olen ollut todella innoissani arkisten muutosten suhteen, ihan niin kuin pikkulapsi. Ehkäpä sisäinen lapseni onkin kokenut ihastusta ja turvaa iltarutiineista, jotka ovat toistuneet nyt viikon ajan. Illalla sammuttelen valot jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Sytyttelen kynttilöitä ja hyödynnän himmeitä valaistuksia siellä missä valoa tarvitsen. Tällä tavalla annan käpyrauhaselle viestiä siitä, että melatoniinia saa alkaa eritellä. Mun iltarutiiniksi on muodostunut myös saunominen, miedolla lämmöllä aika pitkään. Samalla keskityn tuntemaan kehoni ja sen miten se rentoutuu. Tämä rauhoittaa hermostoa, kehoa ja mieltä. Kolmas pikkulapsenomaisen innostuksen kohde on ”unihiekka” - iltapala, jossa on unta tukevia ruokia ja ainesosia. Syön sen tuntia ennen nukkumaan menoa. Tämä ohje on sovellettu Biohakkereiden käsikirjasta (Sovijärvi etc. 2017, 51):

puolikas avokado (ite käytän usein vähän oliiviöljyä, jos avokadoa ei ole saatavilla)
kourallinen liotettuja ja murskattuja manteleita tai auringonkukan- ja seesaminsiemeniä.
1 rkl hunajaa
puolikas banaani
ripaus ruususuolaa
sekä 1 dl kamomillateetä.

Olen tuntenut suurta innostusta nukkumaan menemisestä. Keho on rauhoittunut sängyssä pienellä kehollisella rentoutusharjotuksella. Ja siispä eilen päätin jo väsymystä aistiessa mennä tuntia aiemmin nukkumaan, eli jo puoli kymmeneltä. Mielen takana kaihersi pieni pelko siitä, että mitenhän tulen nukkumaan. Päivällä tapahtui yllättävä asia, ja ajattelin, että se voisi vaikuttaa minun yöhöni. Illalla vähän kuulostelin oloa, että onko mulla hyvä olo mennä nukkumaan vai onko pinnalla joku tunne, joka haluaisi tulla esiin ennen sänkyyn menoa. Olo tuntui päällisin puolin kuitenkin rauhalliselta.

Miten kävikään? Heräsin kaheltatoista täynnä vihaa ja miltei raivoa. Olin ärsyyntynyt siihen, että uni loppui tuohon aikaan. Ei mulla yleensä ruukaa. Olin ärsyyntynyt siihen, että mun uniprojekti sai tämmösen kolauksen. Olinhan sentään nukkunut jo useamman yön kuusi tuntia putkeen. Olin ärsyyntynyt siihen, että olin tuntenut kehoni olevan jo valmiiksi kuormittunut ja nyt vielä uni loppui kuin seinään! Sinänsä vihan tunne ei minua yllättänyt. Yläselkä ja niska olivat olleet useamman päivän jumissa ja päivällä sitä kuulostellessa alkoi pikkusen sieltä purskahdella esiin vihaa tunteena. Tunnistin sen liittyvän omaan jo varsin tuttuun tunneprosessiin. Yöllä se sitten kuitenkin rysähti päälle. Ensin kieriskelin vihassa sängyssä, mutta nousin sitten suosiolla pystyyn. Otti ihan hirveesti päähän! Annoin keholle luvan liikkua vihaa vapauteen. Kiitin mielessäni siitä, että asun keskellä metsää eikä naapureita tarvitse ajatella. Viha purkautui ulos tärinänä ja huudon kaltaisina äännähdyksinä. Kohta olikin jo suht rauhallinen olo. Mutta harmittihan se, että kukuin keskellä parhainta uniaikaa. Nukahdin sitten uudestaan jonkun ajan kuluttua, mutta en kyllä innosta hihkunut aamulla herätessä.

Se, miksi jaan tätä kokemusta on se, että uskon että en ole ainoa, joka saatta kokea tälläistä. Haluan sanoa, että vaikka tuleekin takapakkia matkalla kohti ihania ja levollisia unia, niin suunta pysyy. Jos sä oot luonut sun iltaan rauhoittavia ja unta tukevia juttuja, niin jatka niiden kanssa. Jos hermosto on pitkään ollut kierroksilla, mitä harmi kyllä yölliset valvoskelut lisää, menee oma aikansa, että keho ja mieli rauhoittuu nukkumaan koko yön illasta aamuun. Takapakkeja saattaa tulla, koska elämän tapahtumia ei voi ennalta arvata. Ja on ymmärrettävää, että ne vaikuttaa usealla mieleen. Herkkä hermosto myös saattaa olla vaikuttamassa siihen, että yöllä tunteet tulee pintaan. Sellaiset tunteet, joille ei päivällä ole ollut tilaa. 

Mitä tehdä, jos öisin herää tuntemaan tunteita? Mun kokemuksen mukaan tässä on eri vaihtoehtoja, joita voi kokeilla mikä itselle sopii parhaiten. Toista voi auttaa illalla vietetty 15 minuutin huolihetki. Tässä kirjoitetaan kaikkia mielenpäällä olevia asioita ylös ja sen jälkeen voi esimerkiksi 5 minuutin ajan keskittyä aistimaan hengityksen liikettä vatsan alueella. Toista auttaa tunteiden vapauttaminen esimerkiksi akupisteitä naputtelemalla illalla ja vaikka päivänkin aikana. Ja kolmas hyötyy parhaiten maadoittavista, kehoon juurruttavista harjotteista. Usein, jos hermosto on kierroksilla, maadoitus voi olla heikompaa, tällöin myös tunteita liikkuu enemmän.

Mikäli sinä kaipaat tukea nukkumiseesi, olet lämpimästi tervetullut mukaan ”Levollinen yöuni”- hoitosarjaan. Pääset heti ensimmäisen hoidon pariin tallenteen kautta. Ensimmäisessä hoidossa rauhoitetaan hermostoa, rentoutetaan lihaksia ja fyysistä kehoa sekä vahvistetaan maadoitusta ja tasapainotetaan  yöuneen vaikuttavien umpieriterauhasten toimintaa.
Toinen live-tapaaminen on tiistaina 30.1. klo 18 Zoomissa.
Voit lukea lisää täältä.

Lämmöllä ja unta tukevin ajatuksin, Aila